Ensipuraisu luontoretkeilyyn Laukaan Multamäessä

Eräänä keväisenä päivänä lähdin suunnitellusti kaverin matkaan luontopolulle Laukaan Multamäkeen. Jokainen, joka minut tuntee, tietää etten ole luonnossa liikkuja enkä lähde kovin helpolla luontoon "samoilemaan". Nyt lähdin ja tykkäsin!


Jyväskylän keskustasta matkaa autolla Laukaan Multamäen luontopolun parkkipaikalle on noin 33 km ja Laukaan keskustasta matkaa on alle 10 km. Kohteeseen pääsee myös esim. polkupyörällä tietä pitkin tai vaihtoehtoisesti metsäreittejä pitkin. Tämä metsäreittejä pitkin pyöräily ko. kohteeseen voisi olla hyvä joskus kokeilla. 


Visit- Laukaa- sivustolla kerrotaan, että: "Maaston vaihtelevuus, jääkauden jäljet maisemassa, hienot näkymät Peurunkajärvelle, marja- ja sienimaastot ja hyvät taukopaikat ovat tehneet Multamäestä suositun retkipaikan."  Maasto oli paikoin karua, mutta kaunista. 


Palvelut kohteessa olivat hyvät. Korkealla Multamäen päällä oli siisti kota, näköalapaikka, ulkopöydät evästaukoa varten, puuliiteri, roskis ja huussi. Tämän lisäksi Peurunkajärven rannalla oli vielä laavu, puuvarasto ja roskis. Yllätyin paikan monipuolisuudesta ja siisteydestä. 


Meidän evästauko (lounas) pidettiin laavulla rannassa. Peurunkajärvi oli vielä osittain jäässä. 


Kaveri oli tehnyt mukaan ihanat eväät paprikoista (nyytit) ja minä kannoin mukanani grillimakkaraa. Kahvit termarista myös paikan päällä nautittiin. Hyvä fiilis! 


Tätä oli odotettu, 304 porrasta ylös. Kuva ei kerroa kaikkea, koska portaat jatkuivat vielä mutkan takana. Se mikä oli hauskaa tai vähemmän hauskaa, portaat oli numeroitu. Siinä oli sitten kiva huilia portailla, kun huomasi olevansa vasta portaalla 105 ja paljon oli portaita jäljellä. Tykkäsin silti. Portaissa syke kohosi jopa lukemaan 159. 

Kun portaat pääsi ylös, oli vastassa kyltti, missä näkyi etäisyyksiä lähiseuduille. Täällä sijaitsi myös suurin osa palveluista eli kota, huussi ym. 


Tämä näkymä oli retkein parhain. Niin kaunis ja jännittävä. Toki mieleen hiipi kauhuleffojen kauheuksia, mutta sain ne painettua taka-alalle ja nautittua maisemasta. Tässä maisemssa mieli lopulta lepäsi.

Kokemus oli kokonaisuudessaan hyvä! En pelännyt metsässä olla, kun mukana oli kaveri, joka tunsi luonnossa liikkumisen salat. Luotin jopa siihen ettei karhu tule heti nurkan takaa vastaan. Kun sanotaan, että mieli voi hyvin metsässä, voi siinä jotain totuudenperää ollakin. Itse olen enemmän meren äärellä lämmössä viihtyvä, mutta tämäkin oli ihan jees!


Kommentit

  1. Hyviä kuvia olet saanut otettua! Herkullisen näköiset eväät teillä. Täytyykin kokeilla noita paprikoita nyytissä:) Rappusten numerointi oli kyllä hauska lisä! Ja paljon oli portaita...
    -Laura-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Suosittelen täällä käymään, kun jossain vaiheessa taas Keski-Suomeen eksyt visiitille :)

      Poista
  2. No niin, siitä se lähtee! Melkein jo olen luovuttanut houkuttelussa kävelyretkille metsään. Nyt tiedän, että ei kannata vielä luovuttaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih...näin pääsi käymään, että metsään eksyin samoilemaan.

      Poista

Lähetä kommentti