Tekstit

Hunajaiset ruusukaalit uunissa

Kuva
Olen aina vierastanut ruokalautasellani ruusukaaleja. Lapsuuden kodissani niitä oli usein tarjolla. Nyt annoin uuden mahdollisuuden näille vihreille palleroille. Tähän uuteen mahdollisuuteen vaikutti paljon se, että ruusukaali oli erittäin kovassa tarjouksessa lähellä olevassa suuressa marketissa. Muutaman päivän kaaleja jääkaapissa katselin ennen kuin innostuin niistä jotain ruokaa laittamaan. Tässä ohje, joka muutti käsitykseni ruusukaalista positiivisempaan suuntaan: Hunajaiset ruusukaalit uunissa (4 annosta) 800 g ruusukaaleja (yht. 2 pkt) 6 rkl oliiviöljyä hienoa merisuolaa, mustapippuria 3 rkl hunajaa (käytin kuusenkerkkähunajaa) 4 rkl kiehuvaa vettä - Leikkaa ruusukaaleista kanta ja poista uloimmat lehdet. - Puolita ruusukaalit ja laita ne kevyesti öljyllä voideltuu uunivuokaa tai pellille. Ruusukaalit asetetaan leikkauspinta ylöspäin. - Ripottele ruusukaalien päälle öljy.  - Mausta suolalla ja pippurilla. -Paista 10 min 200 asteessa (tai hieman yli tämän ajan).  - Sekoita kiehu

PHT:n hyvinvointikurssin lopetusjakson yksilötapaaminen

Kuva
Jakson II yksilötapaamisessa keskityttiin ravintoon ja kalorimäärään ja siitä tapaamisesta voit lukea  tästä . Tällä PHT:n lopetusjaksolla yksilötapaamisella tapasin fysioterapeutin ja hänen neuvonsa minulle oli erilainen. Näkökulma oli liikunnassa ravinnon sijaan. Hän näki, että kohdallani säännöllinen liikunnan harrastaminen toisi luonnostaan helpommin muutoksia ruokavalioon kuin pelkkä keskittyminen ravintoon ja kaloreihin.  Keskustelimme hyvässä vuorovaikutuksessa kokoistilanteestani liittyen terveyteeni. Mietimme yhdessä, mitkä asiat näyttäytyi haasteena liikunnan ja ravinnon suhteen sekä miksi olin heittänyt "pyyhkeen kehään" ja lakannut yrittämästä.  Haasteena näyttäytyi väsymys ja tarkemmin sanottuna: Työn kuormitus (mm. työilmapiiri, kiire, motivaation puute, vuorotyö) Epäsäännöllinen ja vaihteleva unirytmi (nukkuminen 4,5h -10h/ vrk).  Vähäinen liikunta ja tätä kautta liikunnasta tuomaa energiaa ei ole tullut. Raittiin ilman puute, koska väsymys on aiheuttaneut sen

PHT:n hyvinvointikurssi - päätösjakso

Kuva
Nyt se sitten loppui, harmi! PHT:n 3- osainen hyvinvointikurssi on tuonut elämääni extralomailua oman hyvinvoinnin äärellä. Oma aika kotoa ja töistä pois on tehnyt hyvää. Se on saanut ajattelemaan monia omia hyvinvointiin liittyviä asioita realistisesti. Ajattelu ja asioiden jäsentely on antanut uutta informaatiota oman työuran , henkisen hyvinvoinnin , levon , liikunnan ja ravinnon suhteen . Kaikessa ajattelun taustalla on ollut keskiössä oma terveys . Päätösjaksolla huomasin, että yksi porukastamme oli jättänyt tulematta paikalle. Hän oli jättänyt jostain syystä hyvinvointikurssin kesken. Tällä viimeisellä kerralla aisti hyvin, miten olimme tulleet porukalla jo tutuiksi. Oli mukava nähdä tuttua, rentoa ja hyvinkin erilaista porukkaa. Kaikkien puheissa huokui toisen ihmisen kunnioitus ja kannustus.  Mitä ohjelmaa jakso sisälsi? Päivä 1 12:00 lounas ja (majoittuminen) 13:00 omissa valinnoissa tukeminen (terveydenhoitajan luento) 15:00 kehon hallinta ja liikunta (jättipallo

Miten kävi oman pyöräilytavoitteen?

Kuva
Kaudella 1.4.- 30.9. 2021 pyöräilytavoitteeni oli 1200 km. Tavoitteen loin siltä pohjalta, kun viime vuonna pyöräilin samalla aikavälillä 1267 km. Ajattelin tavoitteeni olevan realistinen ja saavutettavissa. Loin myös facebook:iin suljetun ryhmän pyöräilystä innostuneille tuttavilleni tarkoituksena se, että ryhmässä voisi jakaa kokemuksia pyöräilystä ja ryhmästä saisi tukea omille tavoitteille. Jokainen loi oman kilometritavoitteensa ja julkaisi sen ryhmässä.  Oma tavoitteeni ei täyttynyt. Syitä on monia tai oikeastaan todellisia syitä ei ole lainkaan. Olen kesäkaudella pyöräilijä ja ilmojen viiletessä sekä tuulella, sateella ja harmaalla kelillä en ole innostunut pyöräilemään tai muutenkaan ulkoilemaan. Voisi sanoa, että olen "mukavuuspyöräilijä" . Helteet +30 c ei pyöräilyäni hidasta, mutta syksyiset kelit kylläkin. Toki pyöräilylle on ollut esteitäkin, kuten arjen aikataulut. Välillä on ollut hektistä ja menoja suuntaas jos toiseen. Mutta selitykset sikseen...kilometrejä

Kuinka sukkuloida huonon työilmapiirin keskellä ? En tiedä

Kuva
Hyvä työilmapiiri on tärkeä elementti työssä jaksamiseen ja siellä viihtymiseen. Huono työilmapiiri kuluttaa henkisesti ja saa työn tuntumaan raskaalta. Erityisesti ihmissuhdetyössä mielestäni korostuu hyvän ja toista kunnioittavan työilmapiirin välttämättömyys, koska ihmissuhdetyössä ollaan jatkuvasti sosiaalisessa kontaktissa muiden ihmisten kanssa ja se jo itsessään kuluttaa välillä, vaikka työ olisikin kuinka merkityksellistä. Jos ihmissuhdetyössä, kuten itse ainakin sosiaali- ja terveyalan töitä kutsun, olet jatkuvasti huonon työilmapiirin keskellä, kuinka sitten jaksat antaa parastasi asiakasta tai potilasta ajatellen. Jos henkistä kuormitusta tulee sieltä, mistä toivoo saavansa tukea ja kannustusta, niin ovat asiat työyhteisössä erittäin huonosti. Siinä joutuu miettimään miten työyhteisössä sukkuloi eteenpäin, joka päivä. Sitä joutuu miettimään, että minkä roolin ottaa itse vai ottaako mitään.  Mielestäni olemalla neutraali, saat karkotettua ajatuksista pahimmat työilmapiirin my

"Ei sairaanhoitajakaan tiedä kaikkea...ymmärtäkää! ".

Kuva
Joskus kyllä jurppii tai oikeastaan jurppii usein aihe, mikä kuvastuukin jo tämän postauksen otsikossa. Työelämässä, jossa toimitaan moniammatillisesti, useat muut kuin sairaanhoitajakoulutuksen omaavat ajattelevat niin, että sairaanhoitaja tietää hoitotyöstä "kaiken". Odotetaan, että sairaanhoitaja osaa vastata kuin tietokirja konsanaan ja kykenee tekemään ratkaisun aiheesta kuin aiheesta, sillä hän on SAIRAANHOITAJA. Välillä tuntuu, että sairaanhoitajan odotetaan olevan lähes lääkäri. Sairaanhoitajan oletetaan osaavan kaikki hoitotyön temput, koska onhan hän SAIRAANHOITAJA. Todellisuus on usein kuitenkin toinen. HUOM! Tässä postauksessa sille nostetut asiat ovat vain minun mielipiteitä.  SAIRAANHOITAJAKOULUTUS - Ennen ammattikorkekoulujen olemassaoloa, kun sairaanhoitajakoulus oli opistotasoinen, oli koulutus keskittynyt itse sairaanhoitotyöhön ei niinkään kaikkeen muuhun oheisoppiin, kuten omalla kohdallani oli. Ammattikorkeakoulujen tason mukaisesti opinnoissani oli mm. k

Ensipuraisu Repoveden kansallispuistoon

Kuva
" Vaihtelevien ja jylhien maisemien ansiosta Repoveden kansallispuisto on yksi maan suosituimmista vaelluskohteista. Retkeilyreitit risteilevät korkeiden kallioiden, vesistöjen sekä korpi- ja rämesoiden pirstomassa luonnossa, josta osa on säilynyt koskemattomana." (VisitKouvola.) Repoveden kansallispuisto sijaitsee V altatie 15 länsipuolella, Kouvola- Mikkelitien varressa. Repovedelle on matkaa mm.  Helsingistä 175 km, Kouvolasta Valkealan kautta 50 km, Mikkelistä Mäntyharjun kautta 75 km ja Jyväskylästä Joutsan kautta 159 km. Parkkipaikka, minne kannattaa suunnata, on osoitteessa Riippusillantie 55, Kouvola . Tältä parkkipaikalta pääset suuntaamaan retkille mm. Ketunlenkki- reitille (3,5 km) ja Määkijän reitille (1,7 km) sekä Kaakkurinkierros (26 km). Muitakin parkkipaikkoja on, joten tutustu ennakkoon, minne kannattaa ajaa.  Olin ystäväni kanssa reissunpäällä Kouvolan lähiseuduilla ja olimme ennen reissuun lähtemistä jo  suunnitelleet, että käymme pa