Tekstit

Miten kävi oman pyöräilytavoitteen?

Kuva
Kaudella 1.4.- 30.9. 2021 pyöräilytavoitteeni oli 1200 km. Tavoitteen loin siltä pohjalta, kun viime vuonna pyöräilin samalla aikavälillä 1267 km. Ajattelin tavoitteeni olevan realistinen ja saavutettavissa. Loin myös facebook:iin suljetun ryhmän pyöräilystä innostuneille tuttavilleni tarkoituksena se, että ryhmässä voisi jakaa kokemuksia pyöräilystä ja ryhmästä saisi tukea omille tavoitteille. Jokainen loi oman kilometritavoitteensa ja julkaisi sen ryhmässä.  Oma tavoitteeni ei täyttynyt. Syitä on monia tai oikeastaan todellisia syitä ei ole lainkaan. Olen kesäkaudella pyöräilijä ja ilmojen viiletessä sekä tuulella, sateella ja harmaalla kelillä en ole innostunut pyöräilemään tai muutenkaan ulkoilemaan. Voisi sanoa, että olen "mukavuuspyöräilijä" . Helteet +30 c ei pyöräilyäni hidasta, mutta syksyiset kelit kylläkin. Toki pyöräilylle on ollut esteitäkin, kuten arjen aikataulut. Välillä on ollut hektistä ja menoja suuntaas jos toiseen. Mutta selitykset sikseen...kilometrejä

Kuinka sukkuloida huonon työilmapiirin keskellä ? En tiedä

Kuva
Hyvä työilmapiiri on tärkeä elementti työssä jaksamiseen ja siellä viihtymiseen. Huono työilmapiiri kuluttaa henkisesti ja saa työn tuntumaan raskaalta. Erityisesti ihmissuhdetyössä mielestäni korostuu hyvän ja toista kunnioittavan työilmapiirin välttämättömyys, koska ihmissuhdetyössä ollaan jatkuvasti sosiaalisessa kontaktissa muiden ihmisten kanssa ja se jo itsessään kuluttaa välillä, vaikka työ olisikin kuinka merkityksellistä. Jos ihmissuhdetyössä, kuten itse ainakin sosiaali- ja terveyalan töitä kutsun, olet jatkuvasti huonon työilmapiirin keskellä, kuinka sitten jaksat antaa parastasi asiakasta tai potilasta ajatellen. Jos henkistä kuormitusta tulee sieltä, mistä toivoo saavansa tukea ja kannustusta, niin ovat asiat työyhteisössä erittäin huonosti. Siinä joutuu miettimään miten työyhteisössä sukkuloi eteenpäin, joka päivä. Sitä joutuu miettimään, että minkä roolin ottaa itse vai ottaako mitään.  Mielestäni olemalla neutraali, saat karkotettua ajatuksista pahimmat työilmapiirin my

"Ei sairaanhoitajakaan tiedä kaikkea...ymmärtäkää! ".

Kuva
Joskus kyllä jurppii tai oikeastaan jurppii usein aihe, mikä kuvastuukin jo tämän postauksen otsikossa. Työelämässä, jossa toimitaan moniammatillisesti, useat muut kuin sairaanhoitajakoulutuksen omaavat ajattelevat niin, että sairaanhoitaja tietää hoitotyöstä "kaiken". Odotetaan, että sairaanhoitaja osaa vastata kuin tietokirja konsanaan ja kykenee tekemään ratkaisun aiheesta kuin aiheesta, sillä hän on SAIRAANHOITAJA. Välillä tuntuu, että sairaanhoitajan odotetaan olevan lähes lääkäri. Sairaanhoitajan oletetaan osaavan kaikki hoitotyön temput, koska onhan hän SAIRAANHOITAJA. Todellisuus on usein kuitenkin toinen. HUOM! Tässä postauksessa sille nostetut asiat ovat vain minun mielipiteitä.  SAIRAANHOITAJAKOULUTUS - Ennen ammattikorkekoulujen olemassaoloa, kun sairaanhoitajakoulus oli opistotasoinen, oli koulutus keskittynyt itse sairaanhoitotyöhön ei niinkään kaikkeen muuhun oheisoppiin, kuten omalla kohdallani oli. Ammattikorkeakoulujen tason mukaisesti opinnoissani oli mm. k

Ensipuraisu Repoveden kansallispuistoon

Kuva
" Vaihtelevien ja jylhien maisemien ansiosta Repoveden kansallispuisto on yksi maan suosituimmista vaelluskohteista. Retkeilyreitit risteilevät korkeiden kallioiden, vesistöjen sekä korpi- ja rämesoiden pirstomassa luonnossa, josta osa on säilynyt koskemattomana." (VisitKouvola.) Repoveden kansallispuisto sijaitsee V altatie 15 länsipuolella, Kouvola- Mikkelitien varressa. Repovedelle on matkaa mm.  Helsingistä 175 km, Kouvolasta Valkealan kautta 50 km, Mikkelistä Mäntyharjun kautta 75 km ja Jyväskylästä Joutsan kautta 159 km. Parkkipaikka, minne kannattaa suunnata, on osoitteessa Riippusillantie 55, Kouvola . Tältä parkkipaikalta pääset suuntaamaan retkille mm. Ketunlenkki- reitille (3,5 km) ja Määkijän reitille (1,7 km) sekä Kaakkurinkierros (26 km). Muitakin parkkipaikkoja on, joten tutustu ennakkoon, minne kannattaa ajaa.  Olin ystäväni kanssa reissunpäällä Kouvolan lähiseuduilla ja olimme ennen reissuun lähtemistä jo  suunnitelleet, että käymme pa

PHT:n hyvinvointikurssin yksilötapaamisen anti

Kuva
Yksilötapaaminen PTH:n hyvinvointikurssin jaksolla II oli toiveideni mukaan järjestetty liikunta-alan ammattilaiselle. Ensimmäisellä jaksolla tapasin fysioterapeutin ja nyt toisella jaksolla liikunnan ohjaajan/ liikuntaneuvojan. Ensimmäisen jakson yksilötapaaminen oli lähinnä yleistä keskustelua omista liikuntatottumuksista ja en saanut siitä tapaamisesta mitään uutta infoa tai oivallusta. Toisella jaksolla ajatuksia heräsi erilailla.   Aiemmat postaukset PHT:n jaksoista voit lukea täältä: Jakso I  PHT:n hyvinvointikurssi - itsesi parhaaksi Jakso II  PHT:n hyvinvointikurssi- toinen jakso Yksilötapaaminen liikunnan ohjaajan/ liikuntaneuvojan kanssa oli jaksolla II hyvä. Sain kertoa mitä haluan terveyteni eteen tehdä, joko ylläpitää tai kehittää. Ongelmakohtia pohdimme yhdessä. Keskustelun ja kartoituksen jälkeen piti keskittää ajatus johonkin yhteen asiaan, johon piti luoda oma tavoite, joka palvelisi oman terveyden ylläpitoa tai kehittämistä. Omalla kohdallani se oli lopult

PHT:n hyvinvointikurssi - toinen jakso

Kuva
Heinäkuussa oli PHT:n hyvinvointikurssin toinen jakso. Ensimmäinen jakso oli ennen kesää, keväällä 2021. Jakson ensimmäisestä osasta löytyy blogipostaus tästä .  Kuvassa (yllä) yhden aamun aamupalakuva, joka kyllä toisti itseään muinakin aamuina tällä samalla setillä. Oli luxusta päästä valitsemaan linjastolta aamupaloja, kun tarjontaa oli vähän eri tavalla kuin kotona.  Mitä ohjelmaa jakso sisälsi? Päivä 1 12:00 lounas ja (majoittuminen) 13:00 arvotyöskentely  16:00 kuntoliikunnan merkitys terveydelle 17:00 ulkoliikuntaa 18:00 päivällinen Päivä 2 aamupala 9:15 yksilökeskustelu 10:15 työkunnon ylläpito 11:15 lounas 13:00 tunteet ja terveyskäyttäytyminen 16:00 sisäliikuntaa 17:00 päivällinen Päivä 3 aamupala 8:15 jalkaterapeutin luento 9:15 lihasvoima, tabata-treeni 10:15 luontoliikunta/ vesijumppa 12:15 lounas Ohjelman mukaista liikuntaa oli mielestäni liian vähän. Omaehtoista liikuntaa tuli kyllä jonkin verran tehtyä vapaa-ajalla, kuten uintia 1050 m + 625 m ja Hy

Yövuorot ja ruokapäiväkirja

Kuva
" Ruokapäiväkirjaa pitämällä voi saada tietoa omasta ateriarytmistä, aterioiden koosta, eri ruoka-aineiden käytöstä sekä syömisen ajoittumisesta". (Painonhallintatalo.fi)  Olen täyttänyt aina silloin tällöin ruokapäiväkirjaa muutaman päivän ajan, jotta olen saanut tehtyä korjausliikkeitä ruokavaliooni. Shye-sovellus on ollut käytössäni pitkään, mutta nyt tein ruokapäiväkirjaa suoraan vihkoon kirjoittamalla ja myöhemmin syöttämällä tiedot Fineliin .  " Ruokapäiväkirjaa kannattaa pitää vähintään kolmen päivän ajan. Yhden päivistä on hyvä olla viikonloppuna, jotta saadaan kuva sekä arki- että viikonloppusyömisestä".  (Painonhallintatalo.fi)  Erittäin järkevää oli tehdä seurantaa omista ruokailuista pidempään kuin se yleiset kolme päivää. Pidemmällä aikavälillä näkee papemmin kokonaisuuden ja oman ruokailukäyttäytymisen. Omat haasteet ruokailuihin teki jälleen kerran se tuttu 3- vuorotyö. Toki olen jo tottunut syömään epäsäännöllisen elämänrytmini mukaisesti. Tarkoitus