Askeleita ja mielenpolkuja

Olen aiemminkin kuin nyt kirjoittanut tässä blogissa vuorotyöstä, mutta aihe nousi taas mielenkiintoisuudellaan pintaan, kun aloitin tauon jälkeen 3- vuorotyön uudestaan. Elin vuoden verran "virka-aikaelämää", koska olin opintovapaalla ja opiskelin sekä kävin työharjoitteluissa arkena päivävuoroissa. Aiempaan postaukseen vuorotyöstä pääset tästä . Tämän postauksen sävy on kielmättä hieman negatiivinen. Pidän vuorotyöstä, mutta terveysasiat ovat alkaneet enemmän mietityttämään. Vuorotyön negatiivinen vaikutus terveyteen, fyysiseen terveyteen erityisesti, on ikävä totuus mitä ei saisi unohtaa.  " ..vuonna 2014 julkaistun tutkimuksen mukaan vuorotyö tekee tuhojaan syvällä molekyylitasolla ja aiheuttaa suoranaisen kaaoksen elimistössä. Tutkijat huomasivat, että yli 97 prosenttia niistä geeneistä, jotka on ajastettu olemaan hereillä tiettynä aikana päivästä, meni raiteiltaan väärään aikaan nukkumisen vuoksi. (Seppälä 2016.) Monen ystävän, tuttavan ja työtoverin puheissa o

Vuoden 2020 loppu, lähinnä viimeiset kaksi kuukautta, olivat itsestään huolehtimisen aikaa. Huolehtimisella tarkoitan sitä, että pysähdyin oman tilanteeni ääreen ja selvittelin terveyteni tilannetta. Sille oli tarve ja mahdollisuus. Muutosten tekeminen terveys edellä on vuoden 2021 taustalla elävä teemani.  Kuulontutkimukseen sain mahdollisuuden mennä ollessani työharjoittelussa työterveyshuollossa. Se tehtiin "hiljaisessa kopissa" eli äänieriössä. Tuloksena sain kuuloluokka I kuulokäyrälle (audiogrammina). En ole kokenut kuulossa olevan mitään vikaa, koen lähinnä "kuuloyliherkkyyttä" välillä. Olin tulokseen tyytyväinen. Kuuloni oli normaali.  Näöntarkastukseen päätin mennä optikolle, koska hyvä tarjous houkutteli luokseen. Näöntarkastus oli ennen joulua ilmainen ja silmälaseista oli myös loistavia tarjouksia. Olin ollut huolissani näöstäni jo jonkin aikaa, koska olin kokenut näköni heikentyneen lyhyen ajan sisällä. Minulla on vanhat kaukolasit, mitä pidän hämäräll

Tavoitteita elämässä täytyy aina olla, pieniä ainakin. Tavoitteet kuvastaa mielestäni jatkumoa ja tulevaisuuteen tähtäämistä. Se ei ole suorittamista, jos ei laadi itselleen tavoitteita, jotka vaativat varsinaista suorittamista ja itsensä kyttäämistä. Tavoitteet voivat olla oman elämän osa-alueita ohjaavia ja esim. omaa terveyskäyttäytymistä tukevia.  Syyskaudella 2020 olin tehnyt postauksen tavoitteista, joita kohti pyrin sillä hetkellä. Postaukseen pääset halutessasi  tästä . Mielestäni tavoitteet olivat hyviä, mutta kovin helposti olin ne unohtanut. Luomani tavoitteet olivat rentoja ja vailla suorittamista, mutta johtiko ne mihinkään? Ravinnon suhteen olen yhä hukassa niin kuin syksylläkin. Tiedän miten tulisi syödä, jotta paino lähtisi laskuun ja kuinka ravinto ylläpitäisi ja edistäisi terveyttäni. Lautasmallin opettelu käytännössä on ollut haastavaa. Koskaan ei kotona ole niin paljon kasviksia kuin pitäisi olla ja syödä. Syön kyllä mielelläni salaatteja ja kasviksia, jos joku ne l

Vuosi 2020 on ollut hyvin erilainen kuin monet aiemmat vuodet yhteensä.  Opiskelu ja opintovapaa teki hyvää, kun heittäyty kerran elämässään opiskelijaksi ilman, että olisi pitänyt käydä säännöllisesti töissä. Tähän mennessä olen opiskellut aina työn ohella kaikki opintoni varmaan vuodesta 2000 lähtien. Olin opintovapaalla 14 kk ja sinä aikana sain suoritettua ison osan terveydenhoitajan opinnoistani. Toki opinnot alkoivat jo aiemmin, mutta niitä sain tehtyä työn ohella. Olen joskus kuullut sanonnan, että "Opintovapaa on ihmisen parasta aikaa" .  Kyllä, yhdyn samaan mielipiteeseen. Nyt on terveydenhoitajan opinnot suoritettu ja valmistumispäiväksi tuli 31.12.2020.  Lomailun muuttuneet kuviot ovat muuttaneet suhtautumistani suomessa matkailuun, mutta vain hieman. Olen aina rakastanut lämpöä, merta, hiekkarantoja, muita kulttuureita ja ruokia. Olen kokenut olevani lomalla vain ulkomailla, pois suomesta. Vuonna 2020 luonnollisesti kaikki ulkomaanlomat peruuntuivat ja syystäkin.

Blogeja on monenlaisia, tavisten blogeista ammattilaisblogeihin. Olen aina pitänyt enemmän blogeista, jotka eivät ole ammattilaisblogeja. Pidän aitoudesta. Toki jokainen voi blogissaan huijata lukijoitaan, mutta minä uskon ihmisten rehellisyyteen ja siihen, että jos bloggaaja ylläpitää blogiaan harrastuksena tai ns. päiväkirjana, miksi siinä olisi tarve huijata.  Olen monesti ihmetellyt blogeja, jotka keskittyvät vain esim. oman dieettiprojektin ympärille. Ne alkavat innolla ja rytinällä ja loppuvat niin, että suurin osa niistä katoaa lyhyen aikavälin jälkeen. Miksi?  Blogit, joita olen seurannut ja niissä on käynyt juuri näin, ovat mielestäni loppuneet seuraavista syistä  (tai ainakin lukija saa sen mielikuvan): Dieetti epäonnistuu, koska tavoitteet ovat liian suuret heti alkuun. Bloggaaja luovuttaa -> "Luovuttaja" Dieetti on onnistunut suunnitellun määräajan ja paluu dieetiltä pois kaataa saavutetut tulokset. Bloggaaja turhautuu -> "Turhautuja". Bloggaaja on

Tänään aamulla, kun heräsin klo:09, oli hento lumi peittänyt maan. Eilen sai katsella vielä nurmikkoa ja haravoimattomia puun lehtiä. Valoisuus ilahdutti! Joulun fiilis ei ole kuitenkaan hiipinyt vielä kunnolla mieleen, yrittänyt se kovasti on. Joulun aika on jotenkin haikeaa aikaa, kun kaipaa edesmenneitä läheisiä. Tänään herkistyin asian suhteen, se yllätti. En useinkaan kyyneleitä tiputtele, mutta tänään ne vain puski tahtomattani.  Viime vuoden joulunodotus fiilikset voit lukea postauksesta  Miksi joulu ei tunnu miltään? Nostin tänään esille muutaman joulukoristeen. Oli hauska löytää lasten pienenä tekemiä tonttuja ja tottuja, joita on saanut lahjaksi joiltakin ihmisiltä. Ajattelin, että siinä saavat olla meidän perheen joulukoristeet. Näiden lisäksi meille tulee pieni, aito, joulukuusi.  Kuusen saa helposti sahattua takapihalta ja koristeet, mitä siihen tulee, ovat vain punaiset valopallot. Ei muuta. Mielestäni kuusen tuoksu tuo joulun ja sen vuoksi haluan aina aidon kuusen ko