Verkko-opintoja - istumista tietokoneen äärellä tunnista toiseen
Verkko-opinnot ovat varsin näppärä juttu aina silloin tällöin ja vapaaehtoisesti. Nyt, kun muut opiskelumuodot ovat tauolla koronan aikaan, on verkko-opinnot ainoa opiskelumuoto. Se ei enää tunnut hyvältä. Tällä hetkellä opiskelen kolmea eri kurssia verkossa, mikä tuntuu paljolta, kun kaikki materiaali ja toiminnot ovat verkossa. Kaipaan kirjoja ja ihmisiä sekä käytännön harjoitteita. Nyt, kun työharjoittelujaksoille ei pääse, niistä voi vain haaveilla ja toivoa, että jatkosuunnitelmat niiden osalta pitää, jotta opinnot etenevät. Nyt kesken jäi kouluterveydenhuollon harjoittelujakso ja työterveyden harjoittelujakso siirtyi eteenpäin. Opintoja olisi enää ensi syksy eli kiirettä pitää, koska sitten loppuu opintovapaa ja opiskelun ihanuus.
Tietokoneella istumista on paljon. Välillä olen miettinyt, että miten jotkut viihtyvät työssä, jossa istutaan päivästä ja viikosta toiseen tietokoneen ääressä. Minusta ei olisi siihen, koska pidän työstä ihmisten parissa ja ihmisille. Toki lähes jokaiseen työhön kuuluu yhtenä osana työt tietokoneella, mutta jos se olisi pääosassa, niin huh, huh!
Omassa työssäni, mistä olen opintovapaalla, kuuluu olennaisena osana kirjaaminen ja raporttien kirjoittelu, mutta pääosa työstä on kuitenkin ihmisten parissa. Silloin tauotus tapahtui itsestään ja usein. Nyt, kun kotona verkko-opintoja suorittaa, on huolehdittava tauotuksesta eri tavalla, koska kukaan ei tauota sun tekemisiä. Miten olen tauottanut verkko-opintoja, no...
* Eksymällä lukuisia kertoja koneen äärellä facebook- sivulle ja sähköposteihin (väärä tapa)
* Pelaamalla verkossa turhanpäiväisiä pelejä, kuten fruitbubble, ristikot ja erilaiset kyselyt (väärä tapa).
* Keittämällä ja juomalla kahvia, ottamalla välipalaa ja lounasta (oikea tapa).
* Käymällä ulkoilemassa kävellen tai pyörällä (oikea tapa).
* Tekemällä pieniä kotitöitä pitkin päivää, kuten tiskit, pyykit ja ruoanlaitto (oikea tapa).
Osa verkkokursseistani vaatii aivoille lepoa, koska liian tiivis tietotulva sumentaa ajatukseni ja vähentää oppimistani. Silloin ei mikään jää päähän ja silloin on syytä tauottaa useammin. Välillä olen tehnyt vain yhtä kurssia yhtenä päivänä ja toisina päivinä taas olen palastellut eri kurssien osia vaihdellen. Mitään päivittäistä suunnitelmaa en ole opinnoista tehnyt, mutta kurssien etenemistä olen jäsentänyt kalenteroimalla palautettavat tehtävät ylös.
Toukokuussa sitten alkaa jo uusia kursseja...
Tietokoneella istumista on paljon. Välillä olen miettinyt, että miten jotkut viihtyvät työssä, jossa istutaan päivästä ja viikosta toiseen tietokoneen ääressä. Minusta ei olisi siihen, koska pidän työstä ihmisten parissa ja ihmisille. Toki lähes jokaiseen työhön kuuluu yhtenä osana työt tietokoneella, mutta jos se olisi pääosassa, niin huh, huh!
Omassa työssäni, mistä olen opintovapaalla, kuuluu olennaisena osana kirjaaminen ja raporttien kirjoittelu, mutta pääosa työstä on kuitenkin ihmisten parissa. Silloin tauotus tapahtui itsestään ja usein. Nyt, kun kotona verkko-opintoja suorittaa, on huolehdittava tauotuksesta eri tavalla, koska kukaan ei tauota sun tekemisiä. Miten olen tauottanut verkko-opintoja, no...
* Eksymällä lukuisia kertoja koneen äärellä facebook- sivulle ja sähköposteihin (väärä tapa)
* Pelaamalla verkossa turhanpäiväisiä pelejä, kuten fruitbubble, ristikot ja erilaiset kyselyt (väärä tapa).
* Keittämällä ja juomalla kahvia, ottamalla välipalaa ja lounasta (oikea tapa).
* Käymällä ulkoilemassa kävellen tai pyörällä (oikea tapa).
* Tekemällä pieniä kotitöitä pitkin päivää, kuten tiskit, pyykit ja ruoanlaitto (oikea tapa).
Osa verkkokursseistani vaatii aivoille lepoa, koska liian tiivis tietotulva sumentaa ajatukseni ja vähentää oppimistani. Silloin ei mikään jää päähän ja silloin on syytä tauottaa useammin. Välillä olen tehnyt vain yhtä kurssia yhtenä päivänä ja toisina päivinä taas olen palastellut eri kurssien osia vaihdellen. Mitään päivittäistä suunnitelmaa en ole opinnoista tehnyt, mutta kurssien etenemistä olen jäsentänyt kalenteroimalla palautettavat tehtävät ylös.
Toukokuussa sitten alkaa jo uusia kursseja...
Miten muilla sujuu etä-ja verkko-opinnot/ -työt?
Etäopiskelen nyt yliopistosta neljää eri kurssia ja itse tämä etäelementti ei hetkauttanut minua juurikaan. Iso osa opiskelusta tulee joka tapauksessa tehtyä lukemalla valtavat määrät materiaalia kotona, ja kurssien vetäjät ovat saaneet etäluennot sujumaan ihailtavasti siihen nähden, kuinka vähän aikaa heillä oli sopeutua. Tietysti oleellinen osa melkein kaikkia kursseja olisi päästä keskustelemaan aiheista ryhmän kanssa, mutta tämäkin osuus on pyritty parhaan mukaan toteuttamaan Moodle-alustalla. Minulle osui tähän periodiin samaan aikaan kaksi erittäin työlästä kurssia, joten tekemistä on melkein päivän jokaiselle hetkelle, mutta uskon, että tilanne olisi sama vaikka kursseja käytäisiin perinteisessä opetuksessa, joten tämä ei mielestäni johdu etäilystä.
VastaaPoistaHuomasin hyvin pian koronaeristyksen alettua, kuinka iso merkitys on niillä tosi lyhyilläkin kävelyillä ja muilla tauoilla, joita arkipäiviin tulee normaalitilanteessa: yleensä tulee käveltyä junalle ja yliopistolle, pidettyä siellä lounastauko, siirryttyä toiselle luennolle johonkin toiseen rakennukseen ja sitten taas kotiin. Nyt on joutunut kiinnittämään paljon enemmän huomiota istumisen tauottamiseen ja siihen, että muistaa käydä ulkona.
Tsemppiä etäopintoihin, onhan se kokemus tämäkin!
Kiitos kommentista ja siitä, että jaoit oman kokemuksesi opiskelusta koronan aikaan.
Poista