Tuliko minusta parempi minä vuonna 2019?

Tein tasan vuosi sitten postauksen Uusin askelin kohti vuotta 2019, minkä voit lukea uudelleen halutessassi tästä. Olin asettanut itselleni odotuksia ja tavoitteita liittyen vuoteen 2019, koska halusin löytää itsestäni, paremman minän. Tuliko minusta parempi minä? Ehkä, joissakin asioissa. Mitä mieltä sinä olet?

* SÄÄNNÖLLINEN LIIKUNTA JA LAJIKOKEILUT: 

Säännöllinen liikunta on ollut säännöllisen epäsäännöllistä. Liikuttua on tullut enemmän kuin vuonna 2018 kokonaisuudessaan. Olen ylpeä itsestäni! Uusina lajeina vuonna 2019 mukaan tuli: bodycombat. ja crosscore- tunnit. Bodycombat- tunneilla olen käynyt epäsäännöllisesti useita vuosia sitten ja nyt uskaltauduin uudelleen lajin pariin. Kyllä kannatti. Tykkäsin aivan mielettömästi! Kuntosaliharrastus hiipui vuonna 2019, mutta ryhmäliikunta ja pyöräily tuli tilalle. Lajikokeiluihin lisäisin vielä osallistumiseni Tampereella väriestejuoksuun kesällä 2019. 

* RUOKAVALIO: 

Vuosi sitten totesin näin: "Tavoitteena vuodelle 2019 on kasvisten lisääminen ruokavalioon, einesruokien välttäminen ja herkkujen syönnin vähentäminen." Ruokavalion kanssa on edelleen ollut haasteita. Innostun aina jostakin niin kuin nyt välimeren ruokavaliosta, mutta en pysty pitämään mistään kiinni. Olen kuitenkin oppinut palaamaan aina uudelleen, jollain tasolla, takaisin terveelliseen ruokavalioon, kuten viime aikoina on käynyt välimeren ruokavalion suhteen. Onnistuneita päiviä on ollut, mutta paljon myös niitä epäonnistuneita. Einesten syönti on selkeästi vähentynyt. Terveellisen ruokavalion ylläpito on selkeästi pahin haasteeni ennen, nyt ja tulevaisuudessa! '

* LUKEMINEN: 
Ajatuksena oli vuonna 2019 opetella hyvällä omalla tunnolla lukemaan kirjoja ilman, että ajattelee lukemisen olevan ajanhukkaa. Koulukirjoja, mitkä liittyvät opintoihini, olen joutunut kyllä lukemaan. Olen muuten aina lukeut lähes ainoastaan lomamatkoilla ja mökillä ollessani. Tarkoitus oli tehdä muutos asiaan, mutta se ei kylläkään toteutunut suunnitellulla tavalla. Tykkään edelleen enemmän lukemisesta lomilla ja mökillä ollessa, tv-sarjojen ja elokuvien katsomisesta arkena. Nyt tulevalle vuodelle on odottamassa muutama hyvä, uusi kirja. Katsotaan, milloin niihin pääsen käsiksi. TV- sarjoista Milanon naisten paratiisi,  La República ja Casualty ovat vieneet mennessään :) 

* UNI: 

Unen määrä ja laatu ovat parantuneet, kun jäin opintovapaalle 3- vuorotyöstä marraskuussa 2019. Olen selkeästi ollut rauhallisempi, tyytyväisempi ja virkeämpi. Ennen koin nukkumisen olevan pakko ja välttämättömyys työvuorojen välillä. Nyt koen nukkumisen olevan ansaittu asia. Silloin on lupa todelliseen lepoon. 

* KOTI: 

Koti on edelleen samanlainen eli keskeneräisiä pikkuremontteja on edelleen ja koti on yhä "boheemi". Viikkosiivouskäytäntö ei ole tullut tavaksi, vaikka niin toivoin. Tämän suhteen olen pettynyt itseeni sekä puolisooni!

* PARISUHDE JA PERHE: 

Vuonna 2019 kuukaustreffit- käytäntö toimi hyvin lukuunottamatta loppuvuotta. Kävimme joka kuukausi, vuorotellen toisen suunnittelemilla, treffeillä. Yleensä aiheena oli ravintolaruokailu ja siihen oli välillä liitetty elokuvissa tai teatterissa käynti. Treffien ohjelma ja käyntikohde oli aina yllätys toiselle. Muuta yhteistä parisuhdeaikaa vietimme vuonna 2019 mökillä, kotona ja matkustellen sekä festareilla. Perheen kanssa vietettyä aikaa on ollut lähinnä arki, mutta se on ollut hyvää yhteistä aikaa. 

* YSTÄVYYSSUHTEET: 

Vuosi sitten koin, että kaikki ystävyyssuhteet eivät ole välttämättä hyväksi tai niiden merkitys on olematon. Silloin mietin, että "onko ystävissäni ihmisiä, jotka kuormittavat ja myrkyttävät mieleni tai koittavat hyötyä minusta sekä olenko sellainen ystävä itse jollekin". Vuonna 2019 olen nähnyt ystäviäni ehkä vähemmän kuin aiemmin. Syytä siihen en osaa sanoa. Olen ehkäpä viettänyt enenmmän aikaa yksin kuin yhdessä, vapaaehtoisesti. Tänä aikana todellisten ystävien merkitys on korostunut, ketä niitä ovat ja olenko minä sitä heille. Ystäviä tulee ja menee, mutta todelliset ystävät jäävät, vaikka heitä ei näkisikään usein. 

* TYÖ: 

Opintovapaalla ollessani oman työpaikan ja työnkuvan  merkitys on vähentynyt olemattomiin. Olen oppinut katsomaan omaa työtäni etäältä, vierain silmin, kun en ole ollut itse työssä läsnä. Olen huomannut,mistä pidän työssäni ja mistä en, mikä kuormittaa ja mikä kehittää. Jostain syystä en ole halunnut nähdä edes työkavereitani, vaikka työyhteisöni on loistava kokonaisuus mahtavia ihmisiä. Olen ottanut etäisyyttä. Omalla tavallaan se pelottaa, mutta miksi, sitä en tiedä. Olen voinut henkisesti paremmin, tasapainoisesti, kun tunnekuorma asiakastyöstä on ollut poissa. 

Nyt on aika miettiä uusia tavoitteita ja suuntaviivoja vuodelle 2020.