Lukusuosituksia ihmiseltä, joka lukee harvoin

Luen harvoin muita kuin opintoihini liittyviä kirjoja ja jos muuta luen, se on yleensä kevyttä lukemista. Äänikirjat eivät ole minun juttu, vaikka perhepiirissä niitä muut harrastavatkin. Arvostan painettuja kirjoja 💜. Kirjoja luen lähinnä vain loma-aikoina, mökillä ja rannalla. Siihen olen yrittänyt tehdä muutosta ja välillä olen innostunut lukemaan jopa muulloinkin. Jos vaihtoehtona on kirja vai elokuva, elokuva aina voittaa.

Tässä lista suosituksistani:

* Kata Kärkkäinen (nykyään Katariina Souri): Tulikärpäsiä 2009.

"Kirjassa matkataan kohti omia pelkoja ja niiden syitä ja kerrotaan luovuuden ja hetkessä elämisen parantavasta voimasta. Ennen kaikkea Tulikärpäsiä on koskettava ja avoin matkakirja itsensä löytämiseen ja omien heikkouksien myöntämiseen."

* Katariina Souri: Sarana 2018. 

"Hätkähdyttävän rehellinen tarina yhdestä vuodesta, keski-iän taitekohdasta, yrityksestä tulla siksi joka on, ilman lääkkeitä, alkoholia, keskellä mielialojen heilahteluita." ja "Sarana on syvä, hauska ja huimaavan suora kirja siitä, mitä tapahtuu kun avaa itsensä kaikille mahdollisuuksille - kun katsoo itseään terävästi ja lämmöllä, näkee itsensä ja muut."

* Hannu Lauerma: Psykiatrin päänavaus 2019. 

"Kirjassa Lauerma kertoo kokemuksiaan mm. Suomen pahimpien vankien kanssa työskentelystä, itsetuhoisuudesta ja tappouhan käsittelystä. Mukana on myös tavallisen ihmisen arkea käsitteleviä osuuksia hypnoosista urheilussa, esiintymispelosta, lääkkeistä ja armokuolemasta."

* Ville Suhonen: Ompelijatar 2016. 

"Ompelijatar Martta Koskinen tutustuu vankilassa Hertta Kuusiseen, auttaa sodasta kieltäytyneitä ja piilottelee kommunisti Yrjö Leinoa. Helsingin varuskunnasta komennettu sotilaskomennuskunta panee täytäntöön 46-vuotiaan Koskisen kuolemantuomion" ja " Elämäkerta kuolemaantuomitusta Martta Koskisesta". 

* Mhairi McFarlanem kirjat: 

"Romanttisia kirjoja, hauskoja sattumuksia ja mielenkiintoiset henkilöhahmot." ja "Hyvänmielen kirjoja!. 

- Hei ethän unohda minua 2019
- Sinuun minä jäin 2017
- En minä vaan sinä 2016. 
- Sinusta kaikki alkoi 2016. 
- Tyttö muiden joukossa 2016.

* Chris Cleave: Little Been tarina 2016. 

"Syvästi koskettava romaani kertoo kahden hyvin erilaisen naisen tarinan. Little Bee ja Sarah O'Rourke kohtasivat nigerialaisella rannalla dramaattisissa olosuhteissa, ja lyhyt kohtaaminen jätti pysyvät jäljet molempien elämään."

* Terhi Rannela: Keskyt kaipaavat, villit lentävät 2018. 

"Mitä matkamuistot kertovat meistä? Mihin me tarvitsemme yksinoloa ja somepaastoa?" ja "Kesyt kaipaavat, villit lentävät on omakohtainen tarinakokoelma täynnä kaukokaipuuta ja kulttuurishokkeja."

* Ingrid von Oelhafen: Kolmannen valtakunnan kadotetut lapset 2015. 

"Olin vasta vauva, kun minut siepattiin osana yhtä natsien kauhistuttavimmista projekteista: Lebensbornia.Vuonna 1942 jugoslavialainen Erika vietiin kotoaan lääketieteellisiin tutkimuksiin, niin kuin natsimiehittäjät asian esittivät. Tutkimuksissa Erika todettiin arjalaiseksi, hänen henkilötietonsa tuhottiin ja hän syntyi uudelleen Ingrid von Oelhafenina, eikä hän enää nähnyt omaa perhettään. "

* Pekka Hiltunen: Iso. 2015. 

"Muistan tarkasti jokaisen ulkonäöstä saamani kohteliaisuuden. Niitä on kuusi." Anni on 37-vuotias, hyvin fiksu, hyvin lihava ja hyvin terve. Hänellä on kaksi korkeakoulututkintoa - muttei työtä. Hän ei ihaile itseään peilistä eikä kanna painoaan ylpeydellä. Mutta että häntä saisi solvata, työntää syrjään tai paheksua?"

* Nicolas Barreau: Meillä on aina Pariisi 2017. 

"Tarina kuin rakkauden lukko ranskalaisella sillalla. Yksinäinen kirjailija, onneton juristi ja haaveellinen taiteilija kaipaavat kaikki jotakin. Pariisissa, rakkauden kaupungissa, sukupolvien tarinat kiertyvät yhteen."

*  Jan-Philipp Sendker: Sydämenlyönneissä ikuisuus. 2016. 

"Alun perin Burmasta kotoisin oleva Tin Win on menestynyt juristi New Yorkissa. Eräänä päivänä Tin Win ottaa salkkunsa ja lähtee töihin. Hän ei kuitenkaan koskaan saavu työpaikalleen, eivätkä hänen amerikkalainen vaimonsa ja kaksi aikuista lastaan kuule hänestä enää mitään. Neljä vuotta myöhemmin Tin Winin tytär, uraorientoitunut Julia saa käsiinsä vuosikymmeniä vanhan rakkauskirjeen, jonka hänen isänsä on kirjoittanut vuonna 1955 tuntemattomalle burmalaisnaiselle."

* Jan-Philipp Sendker: Sydämen ääntä ei voi unohtaa 2017.

"Huolimatta menestyksekkäästä juristin urastaan New Yorkissa Julia Win on kyllästynyt elämäänsä. Päivät ovat täynnä töitä ja kiirettä, kunnes eräänä päivänä Julia kuulee äänen, joka esittää hänelle yksinkertaiset kysymykset: Miksi sinä elät yksin? Kuka sinä olet?Julia matkustaa isänsä kotimaahan Burmaan etsimään itseään ja onneaan. "

* Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin 2013. 

"Mia Kankimäki jättää 38-vuotiaana päivätyönsä kustantamossa ja lähtee jäljittämään tuhat vuotta sitten elänyttä japanilaista hovinaista ja kirjailijaa Sei Shōnagonia. Hän ei tunne ketään Kiotossa eikä osaa kieltä, mutta hän on lukenut englanniksi Sein Tyynynaluskirjan ja tuntee löytäneensä sielunsisaren: modernin naisen, jonka havainnot elämästä voisivat olla Virginia Woolfin."

(Kirjojen kuvaukset, suorat lainaukset, ovat poimittu verkossa olevien kirjakauppojen sivuilta).