Askeleita ja mielenpolkuja

Mielestäni usein ajatukset ja aforismit ovat kevennyksiä ja sutkautuksia, mutta myös suuria totuuksia elämästä. Niissä piilee elämän tosiasioita huumorilla höystettynä tai ilman. Joskus niistä saa vahvuutta omaan elämään, lähinnä tsemppiä, kun asiat eivät mene niin kuin olisi odottanut. Ne myöskin luovat toivoa tulevaan ja välillä taas tipauttavat epärealistiset ajatukset maan pinnalle. Alla  muutamia omia suosikkeja: "Ei sillä ole väliä kuinka hitaasti kävelet tai hölkkäät,  sillä ohitat silti kierroksella ne, jotka vain makaavat sohvalla". "Haasteet tekevät elämästä mielenkiintoisen,  ja niistä selviytyminen elämästä merkityksellisen". "Mikä tekee tänään kipeää, tekee sinusta vahvemman huomenna" "Kun voisi jättää kroppansa salille ja  tulla hakemaan sen sitten, kun se on valmis". "Positiivinen elämä ei synny negatiivisella asenteella". "Ei ole sinun tehtäväsi olla kaikkea kaikille". "Valitse tie, joka vie sinut lähemmäk...

Usein vuoden vaihtuessa tai ainakin pian vuoden vaihtumisen jälkeen olen aiemmin luonut itselleni tavoitteita, tehnyt pidemmän aikavälin suunnitelmia ja unelmoinut, mitä tulevana vuonna voisi tehdä ja  toteuttaa. Tänä vuonna on toisin enkä tiedä syytä, että miksi. Toki ymmärrän, että koronapandemia on yksi syy, miksi unelmointi esim. matkustelun suhteen on nollissa. Mutta onhan muutakin elämää kuin matkustelu.  Mitä kuuluu ravitsemuksen rintamalle? Oma syöminen on mitä on. Viime aikoina ei ole ollut minkäänlaista mielenkiintoa keskittyä siihen mitä syö. Olen kuitenkin tietoisesti vähentänyt ruoan määrää syömällä aiempaa pienempiä annoksia. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on edelleen vaikeaa, vaikka pidän kasviksista, en saa niitä ujutettua lautaselle sitten millään. Jos ruokailen töissä, mitä teen välillä, silloin syön aina salaattia ruokailun yhteydessä. Kotona en salaatteja tee, mutta jos kasviksia syön niin höyrytän esim. kukkakaalia tai keitän porkkanoita. Myös erilaiset...

Siitä on noin vuosi aikaa, kun kirjoitin blogiin postauksen: Uusi työ, uusi työyhteisö- sopeutuminen vie aikaa.  Nyt olen taas saman asian äärellä. Tein joulukuussa 2021 päätöksen, että vaihdan työpaikkaa sosiaali- ja terveysalalla. Olin pohtinut asiaa jo jonkun kuukauden ja tein kartoitustyötä itseni kanssa siitä, että mitä haluan tehdä ja mihin omat vahvuuteni suuntaavat. Vaikka välillä tuntui, että on hukassa omien ajatustensa kanssa, löysin lopulta ratkaisun mihin työrintamalla suuntaan. Kävin ennen työpaikan vaihtoa kokeilemassa alaa eräässä yrityksessä tuntityöntekijänä, mutta sinne en päätynyt vakituiseksi työntekijäksi, vaikka he sinne paikkaa tarjosivatkin. Tämä työ olisi ollut 2- vuorotyötä ja viikonloput olisivat olleet vapaat. Toki käyn vielä tekemässä sille yritykselle viikoittain muutaman tunnin töitä omasta mielenkiinnostani. Heiltä opin uusi asioita ja kehityn ammatillisesti lisää. Eihän sitä tiedä koskaan, jos vaikka tulevaisuudessa työskentelen siellä, mutta nyt e...

Olen aina vierastanut ruokalautasellani ruusukaaleja. Lapsuuden kodissani niitä oli usein tarjolla. Nyt annoin uuden mahdollisuuden näille vihreille palleroille. Tähän uuteen mahdollisuuteen vaikutti paljon se, että ruusukaali oli erittäin kovassa tarjouksessa lähellä olevassa suuressa marketissa. Muutaman päivän kaaleja jääkaapissa katselin ennen kuin innostuin niistä jotain ruokaa laittamaan. Tässä ohje, joka muutti käsitykseni ruusukaalista positiivisempaan suuntaan: Hunajaiset ruusukaalit uunissa (4 annosta) 800 g ruusukaaleja (yht. 2 pkt) 6 rkl oliiviöljyä hienoa merisuolaa, mustapippuria 3 rkl hunajaa (käytin kuusenkerkkähunajaa) 4 rkl kiehuvaa vettä - Leikkaa ruusukaaleista kanta ja poista uloimmat lehdet. - Puolita ruusukaalit ja laita ne kevyesti öljyllä voideltuu uunivuokaa tai pellille. Ruusukaalit asetetaan leikkauspinta ylöspäin. - Ripottele ruusukaalien päälle öljy.  - Mausta suolalla ja pippurilla. -Paista 10 min 200 asteessa (tai hieman yli tämän ajan).  - Seko...

Jakson II yksilötapaamisessa keskityttiin ravintoon ja kalorimäärään ja siitä tapaamisesta voit lukea  tästä . Tällä PHT:n lopetusjaksolla yksilötapaamisella tapasin fysioterapeutin ja hänen neuvonsa minulle oli erilainen. Näkökulma oli liikunnassa ravinnon sijaan. Hän näki, että kohdallani säännöllinen liikunnan harrastaminen toisi luonnostaan helpommin muutoksia ruokavalioon kuin pelkkä keskittyminen ravintoon ja kaloreihin.  Keskustelimme hyvässä vuorovaikutuksessa kokoistilanteestani liittyen terveyteeni. Mietimme yhdessä, mitkä asiat näyttäytyi haasteena liikunnan ja ravinnon suhteen sekä miksi olin heittänyt "pyyhkeen kehään" ja lakannut yrittämästä.  Haasteena näyttäytyi väsymys ja tarkemmin sanottuna: Työn kuormitus (mm. työilmapiiri, kiire, motivaation puute, vuorotyö) Epäsäännöllinen ja vaihteleva unirytmi (nukkuminen 4,5h -10h/ vrk).  Vähäinen liikunta ja tätä kautta liikunnasta tuomaa energiaa ei ole tullut. Raittiin ilman puute, koska väsymys on aiheutta...

Nyt se sitten loppui, harmi! PHT:n 3- osainen hyvinvointikurssi on tuonut elämääni extralomailua oman hyvinvoinnin äärellä. Oma aika kotoa ja töistä pois on tehnyt hyvää. Se on saanut ajattelemaan monia omia hyvinvointiin liittyviä asioita realistisesti. Ajattelu ja asioiden jäsentely on antanut uutta informaatiota oman työuran , henkisen hyvinvoinnin , levon , liikunnan ja ravinnon suhteen . Kaikessa ajattelun taustalla on ollut keskiössä oma terveys . Päätösjaksolla huomasin, että yksi porukastamme oli jättänyt tulematta paikalle. Hän oli jättänyt jostain syystä hyvinvointikurssin kesken. Tällä viimeisellä kerralla aisti hyvin, miten olimme tulleet porukalla jo tutuiksi. Oli mukava nähdä tuttua, rentoa ja hyvinkin erilaista porukkaa. Kaikkien puheissa huokui toisen ihmisen kunnioitus ja kannustus.  Mitä ohjelmaa jakso sisälsi? Päivä 1 12:00 lounas ja (majoittuminen) 13:00 omissa valinnoissa tukeminen (terveydenhoitajan luento) 15:00 kehon hallinta ja liikunta (jättip...