Tavoitteena lukeminen: tammikuussa sinkkuilua ja sota-aikaa
Tein heti vuoden vaihteessa päätöksen, että annan itselleni aikaa lukemiseen. Olen aina kokenut, että muu kuin ammatikirjallisuuden lukeminen, on ajantuhlausta. Tiedän, että se ei ole niin, mutta olen itse määritellyt sen niin. Hullua eikö totta? Mitä sitten tykkään lukea ja miksi, se vaihtelee fiiliksen mukaan. Koen, että pidän yllä oman mieleni hyvinvointia, kun saan ajatukseni jonnekin muualle kuin töihin ja arjen asioihin. Lukeminen lieventää stressiä, sen olen havainnut.
Tammikuussa 2019 lukemani kirjat:
* Henriikka Rönkkönen: Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja (2018)
* Audrey Magee: Sopimus (2016)
* Henriikka Rönkkönen: Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja (2018)
- Kirjaa on kahteen otteeseen tarjottu minulle kahdesta eri kirjakaupasta luettavaksi. Kummallakaan kerralla en innostunut kirjasta enkä kirjan aiheesta. Kirjakauppoihin esitin kirjaa etsiessäni kriteerinä seuraavaa: "hauska, kevyt lukukokemus lomalle". Kuukausia myöhemmin kirja tuli esille lähikirjastossa ja muistin kirjakaupoissa kirjaa kehuttaneen. Lainasin kirjan, vaikka aihe ei kiinnostanut yhtään, mutta ajattelin, että kirja voisi olla kuitenkin hauskaa luettavaa.
- Kirja kertoo sinkkunaisen elämästä treffeineen, Tinder-kokemuksineen ja ihmissuhde- ja seksipohdintoineen. Se sisältää kommelluksia, mutta myös pohdintaa aikuisuudesta ja naiseudesta.
- En tiedä kenen mielestä tämä kirja on hauska, ei ainakaan minun. Ymmärrän hauskan lukemisen eri tavalla. Kirja teksti on ronskia ja säälittävää. Olen ehkä tosikko aiheen suhteen, mutta koin kirjaa lukiessani myötähäpeää kirjoittajaa kohtaan. Kokemus tämäkin!
- Lue, jos tykkäät sinkkusekoilusta. Älä lue, jos pidät laadukkaammasta kerronnasta. Lue, jos haluat lukea jotain erillaista.Tämä kirja jakaa taatusti ihmisten milipiteet puhtaasti kahtia.
"Sinkkuihmisen pää on siis usein täynnä randomihmisten arkidataa. Semmoista informaatiota, millä kukaan ei tee yhtään mitään (s. 44)"
* Audrey Magee: Sopimus (2016)
- Kirja on ostettu Jyväskylä- Helsinki väliltä, joltain huoltoasemalta, kirjamyyntipisteestä. Ostos oli heräteostos. Kirjan aihe kiinnosti ja itse kirja oli hyvin halpa.
- Kirja kertoo toisen maailmansodan aikaisesta Berliinistä ja sodasta itärintamalla. Tarinan päähenkilöt ovat sotamies Peter Faber ja keskiluokkaisen perheen tytär Katharina Spinell. Nuoret solmivat järjestetyn avioliiton, josta molemmat hyötyvät tavallaan. Kirjassa kuvataan hyvin kahta eri maailmaan, keskiluokkaista elämää Berliinissä ja rankkaa elämää rintamalla sotilaiden näkökulmasta.
- En ole lukenut aiemmin kirjoja, missä kuvaillaan sota-ajan elämää kahdesta eri näkökulmasta. Kirja oli mielenkiintoinen, kuvaukset eri tapahtumista olivat helposti koettavissa omassa mielessä eli uppouduin tarinaan täysillä mukaan. Pidin kirjasta ja sen kerronnasta. Tarina oli hyvä. Suosittelen rohkeasti lukemaan sota-ajan kirjoja ja tämä kirja ainakin on helposti lähestyttävä. Kirjassa sota on iso osa tarinaa, mutta ihmissuhteet ovat tärkeämmässä roolissa tässä tarinassa.
"He ottivat aseensa ja astuivat ulos kuunvaloon ja säihkyvään lumeen. He kävelivät kylän poikki, törmäilivät toisiinsa mennessään, hyssyttelivät äänekkäästi toistensa nauraessa. Weiss ja Gunkel alkoivat laulaa. Kraus käski heidän olla hiljaa. He tulivat navetalle ja virittivät aseensa (s. 83)".
" Hän joi kuppinsa tyhjäksi, maksoi tarjoilijalle ja lähti kävelemään kotiin, vitkasteli katselemaan kauppojen ikkunoita, joissa oli takkeja, stoolia ja iltapukuja, ohitti nopeasti umpeen laudoitetut ikkunat ja juutalaisen kangaskaupan, joka oli ohmakkaasti auki, vaikka siellä ei ollut mitään myytävää tai asiakkaita (s.87)".
Tammikuussa 2019 lukemani kirjat:
* Henriikka Rönkkönen: Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja (2018)
* Audrey Magee: Sopimus (2016)
* Henriikka Rönkkönen: Bikinirajatapaus ja muita sinkkuelämän iloja (2018)
- Kirjaa on kahteen otteeseen tarjottu minulle kahdesta eri kirjakaupasta luettavaksi. Kummallakaan kerralla en innostunut kirjasta enkä kirjan aiheesta. Kirjakauppoihin esitin kirjaa etsiessäni kriteerinä seuraavaa: "hauska, kevyt lukukokemus lomalle". Kuukausia myöhemmin kirja tuli esille lähikirjastossa ja muistin kirjakaupoissa kirjaa kehuttaneen. Lainasin kirjan, vaikka aihe ei kiinnostanut yhtään, mutta ajattelin, että kirja voisi olla kuitenkin hauskaa luettavaa.
- Kirja kertoo sinkkunaisen elämästä treffeineen, Tinder-kokemuksineen ja ihmissuhde- ja seksipohdintoineen. Se sisältää kommelluksia, mutta myös pohdintaa aikuisuudesta ja naiseudesta.
- En tiedä kenen mielestä tämä kirja on hauska, ei ainakaan minun. Ymmärrän hauskan lukemisen eri tavalla. Kirja teksti on ronskia ja säälittävää. Olen ehkä tosikko aiheen suhteen, mutta koin kirjaa lukiessani myötähäpeää kirjoittajaa kohtaan. Kokemus tämäkin!
- Lue, jos tykkäät sinkkusekoilusta. Älä lue, jos pidät laadukkaammasta kerronnasta. Lue, jos haluat lukea jotain erillaista.Tämä kirja jakaa taatusti ihmisten milipiteet puhtaasti kahtia.
"Sinkkuihmisen pää on siis usein täynnä randomihmisten arkidataa. Semmoista informaatiota, millä kukaan ei tee yhtään mitään (s. 44)"
* Audrey Magee: Sopimus (2016)
- Kirja on ostettu Jyväskylä- Helsinki väliltä, joltain huoltoasemalta, kirjamyyntipisteestä. Ostos oli heräteostos. Kirjan aihe kiinnosti ja itse kirja oli hyvin halpa.
- Kirja kertoo toisen maailmansodan aikaisesta Berliinistä ja sodasta itärintamalla. Tarinan päähenkilöt ovat sotamies Peter Faber ja keskiluokkaisen perheen tytär Katharina Spinell. Nuoret solmivat järjestetyn avioliiton, josta molemmat hyötyvät tavallaan. Kirjassa kuvataan hyvin kahta eri maailmaan, keskiluokkaista elämää Berliinissä ja rankkaa elämää rintamalla sotilaiden näkökulmasta.
- En ole lukenut aiemmin kirjoja, missä kuvaillaan sota-ajan elämää kahdesta eri näkökulmasta. Kirja oli mielenkiintoinen, kuvaukset eri tapahtumista olivat helposti koettavissa omassa mielessä eli uppouduin tarinaan täysillä mukaan. Pidin kirjasta ja sen kerronnasta. Tarina oli hyvä. Suosittelen rohkeasti lukemaan sota-ajan kirjoja ja tämä kirja ainakin on helposti lähestyttävä. Kirjassa sota on iso osa tarinaa, mutta ihmissuhteet ovat tärkeämmässä roolissa tässä tarinassa.
"He ottivat aseensa ja astuivat ulos kuunvaloon ja säihkyvään lumeen. He kävelivät kylän poikki, törmäilivät toisiinsa mennessään, hyssyttelivät äänekkäästi toistensa nauraessa. Weiss ja Gunkel alkoivat laulaa. Kraus käski heidän olla hiljaa. He tulivat navetalle ja virittivät aseensa (s. 83)".
" Hän joi kuppinsa tyhjäksi, maksoi tarjoilijalle ja lähti kävelemään kotiin, vitkasteli katselemaan kauppojen ikkunoita, joissa oli takkeja, stoolia ja iltapukuja, ohitti nopeasti umpeen laudoitetut ikkunat ja juutalaisen kangaskaupan, joka oli ohmakkaasti auki, vaikka siellä ei ollut mitään myytävää tai asiakkaita (s.87)".
Luin joskus saman kirjailijan Mielikuvituspoikaystävä ja se herätti myös myötähäpeää :D Ehkä aihe ei kolahda, kun en ole koskaan tuollaista sinkkuelämää elänyt 🙈 toki sinkkukin olen ollut viimeksi 16-vuotiaana, joten eipä tuo deittailumaailma ole niin tuttu muutenkaan 😂
VastaaPoistaMinäkin ajattelen usein, että lukeminen on ajantuhlausta. Kuitenkin aina kirjaan tartuttuani tajuan sen olevan mitä parhainta rentoutusta. :)
VastaaPoista