Kuinka sukkuloida huonon työilmapiirin keskellä ? En tiedä

Hyvä työilmapiiri on tärkeä elementti työssä jaksamiseen ja siellä viihtymiseen. Huono työilmapiiri kuluttaa henkisesti ja saa työn tuntumaan raskaalta. Erityisesti ihmissuhdetyössä mielestäni korostuu hyvän ja toista kunnioittavan työilmapiirin välttämättömyys, koska ihmissuhdetyössä ollaan jatkuvasti sosiaalisessa kontaktissa muiden ihmisten kanssa ja se jo itsessään kuluttaa välillä, vaikka työ olisikin kuinka merkityksellistä. Jos ihmissuhdetyössä, kuten itse ainakin sosiaali- ja terveyalan töitä kutsun, olet jatkuvasti huonon työilmapiirin keskellä, kuinka sitten jaksat antaa parastasi asiakasta tai potilasta ajatellen. Jos henkistä kuormitusta tulee sieltä, mistä toivoo saavansa tukea ja kannustusta, niin ovat asiat työyhteisössä erittäin huonosti. Siinä joutuu miettimään miten työyhteisössä sukkuloi eteenpäin, joka päivä. Sitä joutuu miettimään, että minkä roolin ottaa itse vai ottaako mitään. 

Mielestäni olemalla neutraali, saat karkotettua ajatuksista pahimmat työilmapiirin myrkyttäjät, mutta kärsit silti itse "aistimalla". Et puutu etkä mene kenenkään leiriin. Et myöskään tuo epäkohtia esihenkilölle esille. Kärsit hiljaa henkisesti ja työmotivaatiosikin kärsii. Kyynistyt! Tässä neutraalissa roolissa kestät jonkin aikaa eikä se johda mihinkään. Ehkäpä siihen se johtaa, että muutut itsekin myrkylliseksi tai kallistut jonkun leiriin tai sitten löydät itsesi tutkimasta usein avoimia työpaikkoja. 

Myrkyttäjänä saat oman leirin, jonne on kasautunut muitakin työyhteisön myrkyttäjiä. Myrkyttäjät esimerkiksi puhuvat toisista selän takana, koittavat hallita kaikkea tekemistä, luulevat olevansa toisten yläpuolella, eivät hallitse peruskäyttäytymistapoja, vastustavat muutoksia ja kehittämistä tai vaihtoehtoisesti haluavat muuttaa ja kehittää vain omien näkemystensä mukaan, kyttäävät toisten työvuorolistoja ja mielistelevät. Myrkyttäjän roolin omaava on epämiellyttävä työtoveri ja työilmapiirin saastuttaja. Myrkyttäjä ei näe joko työilmapiirin ongelmia lainkaan, koska itse luo niitä tai ei vain välitä vaan keskittyy omaan rooliinsa. Myrkyttäjä myös harrastaa valittamista. 

Yltiöpositiivinen on roolissaan myönteinen ja kehittymishaluinen niin itsensä kuin myös työyhteisön suhteen. Hän ei näe yltiöpositiivisuudeltaan kaikkea ympärillä olevaa vaan asiat nähdään ruusuisin lasein. Työyhteisön epäkohdat jäävät kaiken alle ja uutta kehitetään jatkuvasti, vaikka itse pohja ei ole kunnossa. Virtaa ja halua on luoda hyvää kaikille, mutta keinot ovat väärät. Yliöpositiivinen elää omassa leirissään ja toivoo hyvää, mutta myös samalla väheksyy työyhteisön haasteita omalla tavallaan. Hän jaksaa jatkaa samaa rataa viikosta ja vuodesta toiseen tai vaihtoehtoisesti hän jossain vaiheessa huomaan siirtyneensä neutraaliin tai myrkyttäjän rooliin. 

Nämä ylläolevat roolit sain mieleeni, kun mietin millaisessa työyhteissö nyt elän. Nyt mietinkin sitä, että kuinka sukkuloin tämän kaiken keskellä ja mikä rooli minulla työyhteisössä on?

Työterveyssivuston artikkelin mukaan, jossa viitataan Antti Aron kirjaan todetaan, että työyhteisön ei tarvitse olla täydellinen, mutta työyhteisön tulee olla kuitenkin riittävän terve. Riittävän terveen työyhteisön tunnusmerkkejä voit tarkastella seuraavasta kuvasta, joka on otettu työterveyslaitoksen sivuilta:

(Lähde: työterveyslaitos, verkkolehti) 

Kaikki kuvassa (yllä) olevat asiat ovat tärkeitä työyhteisön toimivuuden ja työilmapiirin kannalta. Erityisesti tällä hetkellä koen, että seuraavat kolme kohtaa olisi niitä, mitä omassa työyhteisössäni tulisi tarkastella ja kehittää: 

• Työrauha
• Selkeä käsitys omasta työroolista
• Työhyvinvoinnista huolehtiminen