Kirjasuositus: Pullopostia Seilin saarelta- Potilas numero 43

Olen käynyt Seilin saarella vuonna 2013. Saaren historia oli tullut tutuksi aiempien opintojeni kautta, kuten myös saaren hoidollinen historia lehdistä lukemalla. Olen aiemmin lukenut toisen kirjan liittyen Seilin saaren historiaan. Sen oli kirjoittanut Katja Kallio ja kirjan nimi oli Yön kantaja. Nyt voin todeta, että näillä kirjoilla on paljon yhtäläisyyksiä, mutta kirjat ja kerronta ovat hyvin erilaisia. Tämän kirjan pariin hakeuduin kuultuani, että tunnen yhden henkilön, joka on kirjan teossa avustanut kirjoittajaa omalla panoksellaan.  

Yllättävää kyllä, mutta tätä kirjaa sai jonottaa kirjastosta jonkin aikaa, koska varauksia oli paljon. Tämän vuoksi laina-aika oli myös lyhyempi, joten kirjan lukeminen tuli aloittaa heti.

Kirja

Susan Heikkinen: Pullopostia Seilin saarelta - Potilas numero 43. 

Julkaistu 2020

Sivumäärä 247

Kirjassa kirjailija kuvaa Saiman tarinan kautta psykiatrisen hoidon kehitystä ja hulluuden historiaa. Seilin saareen suljettiin mieleltään järkkyneitä naisia vuosikymmeniksi. Seilin saaren metsistä löytyneet 1950- luvulta peräisin olevat lasipullot löytyivät vuonna 2010 ja lasipulloihin oli kätketty lappusia, jotka kertoivat tarinaa suljettujen ovien takaa. Pulloihin kätketyt kirjoitukset kertovat elämästä syrjäisellä saarella, jota Seilin saareksi kutsutaan. Pulloihin kätkettyjen lappusien kirjoittajaksi paljastui potilas numero 43, Saima Rahkonen. Pullopostia Seilin saarelta kertoo Saiman tarinan.

"Laitosoloissa ei ole erityistä syytä seurata ajan kulumista kovin tarkkaan. Ovatko oma syntymäpäivä ja ikäkään olennaista tietoa elämässä selviämisen kannalta, jos ei ole tottunut siihen, että syntymäpäivää juhlitaan tai tätä päivämäärää koskaan kysytään?".

Tässä alla muutama kuvamuisto käynnistäni Seilin saarella vuonna 2013. Se on käymisen arvoinen paikka. Saaren historiasta kannattaa ehdottomasti lukea ennen siellä käyntiä, koska silloin saa käynnistä enemmän irti, kun ymmärtää ympäristön historiaa.