Tavoitteena lukeminen: helmi- ja maaliskuussa Espanjan maaperällä

Tavoitteeni lukemisen suhteen on hidastunut ja junnannut yhden kirjan parissa pari kuukautta. Kirjassa ei ole mitään vikaa vaan siinä annanko aikaa lukemiselle vai en. Edelleen koen aika ajoin, että lukeminen on ajanhukkaa eikä sitä voi tehdä muuta kuin lomilla. Kummallinen ajatus!

Helmi- maaliskuussa 2019 lukemani kirja:

* Carlos Ruiz Zafòn: Marina (2013). Alkuteos on ilmestynyt 1999. 

- Kirjan valitsin kirjaston hyllystä sillä perusteella, että tarinan miljöö sijoittui Espanjan maaperälle, Barcelonaan. Myös takakannen teksti oli kiinnostava, mikä houkutteli kirjan lukemaan. 

"Seitsemänkymmentäluvun lopussa Barcelona oli katujen ja kujien kangastus, jossa saattoi matkustaa 30- 40 vuotta taaksepäin pelkästään astumalla kynnyksen yli kahvilaan tai portinvartijan koppiin (s. 11)". 

- Kirjan tarina oli seikkailu salaperäisessä ja synkähkössä maailmassa. Kuvaus eri paikoista, mihin miljööseen kirja sijoittui, oli hyvin kerrottu ja avattu. Lukija pystyi hyvin kuvittelemaan tarinan ympäristön mielessään. Tarina vei mukanaan ja kirjaa oli mielenkiintoinen lukea.

"Portaikkoon ei kukaan ollut vaihtanut lamppuja ainkaan kolmeenkymmeneen vuoteen. Askelmat osoittautuivat liukkaiksi ja kuluneiksi. Tasanteet taas loputtoman pimeiksi ja hiljaisiksi (s. 79)".

- Kirjan päähenkilöt ovat nuoret Marina ja Óscar. Marinan ja Óscarin välille muodostuu ystävyys, rakkaus, yhteinen salaisuus. He liikkuvat vaarallisissa ja taianomaisissa paikoissa. Nuorten seikkailu muuttuu tarinassa vaaralliseksi, kun Marinan ja Oscarin ympäriltä alkaa kuolla väkeä. 

"Otin askeleen kohti pimeyttä. Ääni toisti nimeäni. Vastaava aääntä en ollut ikinä kuullut (s. 131)". 

- Pidin kirjasta ja kirjailijan tyylistä kirjoittaa erityisen paljon. Uskon, että löydän itseni uudelleen Carlos Ruiz Zafònin kirjojen parista. Hänen tyylinsä kirjoittaa vie mukanaan ja saa lukijan oman mielikuvituksen mukaansa tarinaa värittämään. 

"Hän ei piitannut huudoistani vaan katosi ovesta aitioiden takana kulkevaan käytävään (s. 243)".

- Suosittelen kirjaa enkä halua tässä tarinaa avata sen enempää ettei lukuinto joltakin katoa liiallisista paljastuksista tarinan suhteen.